Yksi iso yllätys yhden pennun kohdalla tuli, muutoin omat näkemykseni lapsosista oli sitä mitä käytiin testin kulusta, ja videolta katseltiin.

Ja kokonaisuudessaan näin iso lauma, eikä pidättyvyyttä/arkuutta esiintynyt siinä määrin, etteikö niistä seliytyisi. Eli ihan vain pari hassua pentua halusi pois tilanteesta, mutta nämäkin antoivat itsensä ihmisen käsittelyyn, eivätkä pyrkineet ihmisen käsien alta mihinkään. Joten olen tyytyväinen, sillä emältä tulevaa pientä pidättyvyyttä voidaan oikeilla ohjeistuksilla muovata. Ja kyllä siellä oli monta pentua jotka saivat erinomaisen kuvauksen tästä hetkestä sinä iltana jne. Ja sellainen pentu josta oletin, ettei juuri voisi mistään kiinnostua, niin olikin tosi reippaampi, vaikka ääntelikin paljon, niin silti touhusi mukana.

Ääniin eivät reagoineet juuri ollenkaan, ja ne jotka reagoi palautui tosi nopeasti, eivät välittäneet taikka kävivät tutkimassa mistä se tuli. Siihen varmasti on vaikuttanut se miten minä olen koittanut eri ääniin totuttaa...

Jokainen pentu alkaa hahmottamaan kotinsa, joten eiköhän tässä mene asiat ihan nappiin. Vielä sunnuntaita odotellaan, kun saan kaverini tänne katsomaan rakenteet yms...

Tänään sitten alkoi autoilu, otin 3 pentua mukaan hakemaan tyttöä tarhasta, ja siellä sitten hieman hihnakävelylle. Voi olipas lapset reippaita :) ELi se homma ei juuri sosialistamista varmaan meillä kaipaa, käyn toki kaikki läpi. Kaulapannoista eivät olleet moksiskaan :) Tää on ihan kivaa, vaikka jouduin kamalan vatsataudin takia jättää työpäivän kesken, ja veto on poissa. Joten koitan ottaa iisisti, että pääsen töihin taasen...

Tälläiset hetket oikeasti on sitä mitä näiden ihanien lapsosten ja oman kasvatustyön kauttani HALUAN kokea. Seurata miten pennut oppivat nopeasti, ja miten joku toinen oppii herkemmin, ja millaisilla vahvistuksilla jne. Se on upeaa:) Meillä on selkeästi jo paljon paljon kaavamaista opittua käytöstä nähtävillä, ja jos joku opitun asian kuvio muuttuu, niin hieman sitä mennäänkin  siitä "pihalle", mutta asiat selvinne nopsaa, kun taas tulee se opitun tuttu juttu esiin :) VOi kamalan sekavaa varmaan tää mun löpinä, koittakee pysyy kärryillä...

Et sellattii täällä, ja nyt taasen totean, että minusta EI tule mitään "hehtaari" kasvattajaa, sillä olen niin kamalan kriittinen, ja on kovin vaikeaa valita pennut oikeisiin paikkoihin, sillä niissä kuitenkin on todellakin eroja. Ja minä kun haluan parhaat mahdolliset omistjaat pennuilleni mitä voin niille saada:)

Onneksi tässä odottelein ihan rauhassa sijoituspaikkaakin jne. nyt nekin on olemassa, ja uskon että olen valinnut hyvin. Useita oli tarjolla, kuten ostajiakin, mutta moni tipahti pois, kun kerroin mitä landseer voi olla ja millaisen koulutuksen se vaatii jne. Joten jatkossakin olen 110% varma siitä, että aion saman rumban käydä läpi, vaikka se veisikin aikaa. Yksikään pentu ei minulta lähde ennen mihinkään, jos en ole nähnyt ihmisiä eivätkä ne vaivaudu kuin hakemaan pentua luovutus hetkellä. Ja tämä on upeaa, että pentuja on käyty ahkerasti katsomassa, ja ne jotka on käyneet useammin, varmasti huomaavat sen, että pentu jo heidät tunnistaa. sillä 10min "sosialistuminen" kerran viikossakin voi antaa avun :) Ja uskon, että se todella olisi näin...

Nyt pentuja viemään täältä syömään, joten taas mennään :)