Olen kotosalla, kun selkä vihottelee, ja menen lääkäriin piakkoin...AIkaa kun ei saanut tietenkään heti aamuks..

Bojo haettiin eilen kotiin, ja voi sitä onnellista miestä kun pääsi kotiin. TIetty hiukan harmitti herraa, kun sillä olikin täällä vielä toi outo mies hänen naisensa seurassa. Mutta eipä tuo kauaa käynyt Anteroa haukkumassa, kun Antero oli fiksu, ja antoi koko tyypin ola. Nyt ne nukkuu aika lähellä toisiaan aita välissä, ihan rauhallisena. Fisksuja miehiä.

Anteron kanssa harjoiteltiin aamusta hiukan näyttelytouhuja, kun minä en osaa lausuu tota Saksaa ollenkaan oikein, niin onnekseni seiso sana on jo nopsaa opittu. Seuraamisessa ei ole mitään ongelmaa, mutta jos Antero on hiukan liian edessä minua, se alkaa hömppäämään, joten täytyy etsiä se oikea kohta, niin kaiketi voitaisiin selvitä kunnialla. No onnekseni lansut saattaa todella keksiä innoissaan vaik ja mitä, niin ei ole mikään uusi juttu näytelyissäkään :)