Olen kahden tyttölapsen äiti Valkealasta. Kotonamme asustelee neljä maremmano-abruzzesea.

Kaksi maremmano-abruzzesea on sijoituksessa, samoin kaksi landseeria.

Olen tehnyt pientä kasvatustyötä vuodesta 2006, jolloin suoritin kasvattajakurssin. Kennelnimeni Mareus sai muotonsa jääkarhun latinalaisesta nimestä, Orsus maritimus, sekä rotujeni nimistä.

Ensimmäinen koirani oli Emppu, aivan ihana kultainen noutaja. Empusta tulikin vanhemmilleni erinomainen apu kuulokoirankin tehtävissä. Kun muutin omaan kotiini löysin uuden upean rodun; landseerin ja niin Manu saapui meille. Manu oli käyttöominaisuuksiltaan aivan upea koira. Toimi jo 8 kk ikäisenä vesipelastajana. Manu on ollut se upea uros, joka on ohjannut useamman koirani oman matkansa alkuun. Manun tuoma ohjaus ja apu on ollut korvaamatonta.

Kun pääsimme muuttamaan sellaisiin olosuhteisiin, että oli mahdollisuus miettiä laumanvartijaa, löytyi ensimmäinen maremmano-abruzzesemme Aada meille pihavahdiksi. Tämän jälkeen lauma kasvoi pian Bojolla. Molemmat ovat kennel Juppsguardin kasvatteja, erinomaisia luonteiltaan. Aada on jättänyt hienoja yksilöitä pentueissaan, joista iso osa toimii lammas-, tai eläinlauman vartijana.

Landseer vahvistusta meille saapui Saksasta, Marella Von Der Burg Wettin eli Malla. Mallan jouduin sijoittamaan oman elämäntilanteeni muutoksesta johtuen muualle. Tärkeätä on näet ajatella jokaisen koiran hyvinvointia laumassaan. Mallan tytär Mareus Dearest Babe on myös sijoituksessa. Toivon suuresti että löytäisin näille nartuille vielä mieleisen uroksen, jotta voisin jatkaa tervettä, työkykyistä landseer kasvatustani unohtamatta käyttöominaisuuksia.

Lukuisat matkat Italiaan rodun kantamaahan ovat lisänneet kiinnostustani upeaan, luotettavaan sekä oman arvonsa tuntevaan laumanvartijaan. Matkoillani olen tutustunut useamman kasvattajan työhön, TMC-testiin, päässyt näkemään useissa paikoissa lammasvahdin työssä olevia koiria Abruzzon vuoristoalueella sekä tavannut lukuisia upeita rotunsa edustajia näyttelyissä. Olen jopa itsekin päässyt Italian näyttelykehässä (Campionato Sociale 2011) pyörähtämään, ja tulevaisuudessa näyttely matkoja varmasti tulen tekemään lisää.

Olen tuonut vuosien 2011-2012 aikana 4 maremmano-abruzzesea Italiasta. Pyrin katsomaan, että saisin tervettä kantaa vahvemmin tuonnin taakse. Ilokseni Italiassa on lonkka-, ja kyynärkuvaustulokset nousseet aktiivisesti, varsinkin jalostuskäytössä olevilta koirilta. Näin tuli meille Elettra Dell´Antico Tratturo eli Elle, jolla on mahtavat terveystulokset taustoissaan. Elle, ihastuttava nuori neiti on erittäin lupaava narttu. Kun olin tehnyt Ellestä päätöksen, sain tietää, että vihdoin olisi mahdollisuus jälleen katsoa ns. korvauskoiraa edesmenneen m-a narttuni tilalle. Yhteistyössä kennel Velino Sirenten kanssa, sovimme että katsomme Squarcionen eli Sampon 6kk ikään ja kuvaamme uroksen, jonka jälkeen teen päätöksen koiran tuonnista. Sampo on Carlo Caniglian kasvatti, jonka isänä on Bruno (Velino Sirenteltä). Tämän hienon yhteistyön tuloksena sain tuotua vihdoin pitkän odottelun jälkeen Sampon Suomeen. Linjat olivat sellaisia mitä olen Italian matkojeni aikana nähnyt ja olen pitänyt erityisesti Sampon isän Brunon upeasta luonteesta. Brunon erinomainen luonne onkin nyt vahvasti näkyvissä Sampossa. Yksi isoimmista kultakimpaleistani luonteensa puolesta kasvaa siis tuossa meidän pihassa!

Donna Dalila Transumantea tarjottiin myös minulle Suomeen tuotavaksi. Olin tästä pentueesta kiinnostunut, mutta siihen syntyi vain yksi narttu joka meni yhdistelmässä käytetyn Pascione Dell´Antico Tratturon (It.Ch, ripr. Ch. TMC) omistajalle. Tapasin reilu puoli vuotta pentueen syntymisen jälkeen Sampoa hakiessa Valter Grossin ja yllättäen hän tarjosi minulle narttuaan. Sitä ei kauaa tarvinnut miettiä, sillä olin aina halunnut upean Pascionen tyttären ja nyt minulle tarjottiin jo kyynäriltään sekä lonkiltaan terveeksi todettua 10kk ikäistä narttua! Pienellä virheellä; korkealla hännänkannolla varustettu narttu oli sitten sovittu tuotavaksi Suomeen. Kävin hakemassa sen helmikuussa 2012 erittäin poikkeuksellisessa kelissä Italiasta. Lumimyräkät olivat sotkeneet liikenteen, mutta hienosti saimme Dalin tuotua. Samalla reissulla Dalille kaveriksi saapui Tauro Di Arajani. Tauro on upean Bastianon (IT.Ch, Ripr.Ch) pojan poika. Isänä Zizu di Arajani joka on terve lonkiltaan kuten Tauron emäkin. Molemmat ovat Italian valioita sekä TMC testin läpäisseitä.

Jalostuskäytössä on oma kasvattini Mareus Fortino "Väinö" joka on Nina Törmäsen omistuksessa.

Tällä olemassa olevalla materiaalilla toivon vieväni tätä upeaa rotua eteenpäin yhteistyössä kennel Juppsguardin sekä ihanien italialaisten kasvattajaystävieni kanssa. Toiveenani olisi, että rakentavaa kasvatustyötä voisi tehdä useammankin vastuuntuntoisen kasvattajan kanssa.

Olen ollut useammassa luottamustehtävässä eri rotujärjestöissä, sekä Suuret Laumanvartijat Ry:ssä. Jalostusneuvojan peruskurssin suoritin v. 2009. Tällä hetkellä olen jättänyt luottamustehtävät ja keskityn omaan kasvatustyöhöni sekä kehäsihteerin työhön, johon olen pätevöitynyt vuonna 2010.

Olen jäsenenä SSKY:ssä, Suomen Maremmano-Abruzzese Seurassa, Suomen Landseeryhdistyksessä, Suuret Laumanvartijat ry:ssä, HETI ry:ssä, SUKOKA:ssa sekä maremmano-abruzzese rodun kotimaan Italian CPMA:ssa.

Toimin edelleen ongelmakoirakouluttajana ja pidän luentoja eri aihealueista. Oppini perustuvat Turid Rugas:n, Kiva Team:n sekä laajan oppimispsykologian opiskelun anteihin. Pienimuotoisesti tuon koiranruokaa myös Suomeen. Tätä kautta olen perehtynyt myös koiran ravitsemukseen ja sen vaikutuksiin mm. koiran kasvussa sekä stressitekijöiden vaikutukseen ravitsemuksessa.

Näillä eväillä mennään eteenpäin koiran käyttöominaisuutta ja terveyttä kunnioittaen, unohtamatta ulkomuodollisiakaan asioita ja tärkeimpänä RAKKAUDESTA ROTUUN!